Olipa hieno, mitä tekijät ajattelevat esityksen jälkeen?

Seuraava aihe

Sinun tulee olla kirjautuneena sisään päästäksesi foorumeille. Voit tehdä sen täällä

Tekijä	Viesti
Etunimi Sukunimi	Maanantai 10. Lokakuu 2011 19:38:57 Nuo efb:n biisithän vain jalostuvat ajan kuluessa, ja kuunteleminen oli nautittavaa (kaverini, joka ei tunne efb:tä ja sen tuotantoa, ei kuitenkaan päässyt sisään biiseihin, ja antoi arvosanaksi vain hyvän). Tuo tarina, joka rakentui biiseistä (? ymmärsinkö) oli uskottavaa elämää, ja tuli ymmärrettävästi esitetyksi. Unessa esiintyvä mies oli mielestäni jopa loistava tarinan kerronnan oivallus käsikirjoittajalta. Noiden miessuhteiden aluissa olisi voinut ehkä viivähdellä, niin olisi voinut ankkuroitua vieläkin selvemmin elettyyn elämään, ja siitä seuraavia vaiheita olisi odottanut jännityksellä. Nyt tuota "odotusta" en ehtinyt kokea (mitenkähän tässä käy?), kun jo seuraukset näyttämöllä näkyivät, ja niistä totesin, että näin kävi. Samoin "selviytyminen" oli lyhyt, se ei silti haitannut, mutta tuo "uuteen tulevaisuuteen uskominen" oli jotenkin pliisua, enpä osaa analysoida miksi (liian monta onnellista loppua tässä elämässä erilaisissa esityksissä kokeneena, ehkä?). Mutta... tää kysymys kuuluisi ekaksi... mitä te tekijät ajattelette nyt? Kiinnostaa kovasti.
Etunimi Sukunimi	Keskiviikko 12. Lokakuu 2011 18:53:29 Musiikkihan oli suuri innoittaja tarinaan ja sen runko rakentui pitkälti biisien tunnelmien mukaan. Itse tarina oli kuitenkin elävästä elämästä. Pienestä tavallisesta ihmisestä, jonka elämän polku ei ollut kultalehvillä koristeltu. Ihmisestä, joka rakensi oman elämänsä muiden ihmisten varaan. Ei heidän tarinansa saa useinkaan mitään vastakaikua. Mutta onneksi meitä oli porukka, joka uskoi tähän juttuun. Saimme tehdä omanäköisemme kunnianosoituksen elämän tölvimälle suomalaiselle naiselle. Loppu toivottavasti on joskus elävässä elämässä myös yhtä valoisa kuin tässä. Siihen me ainakin haluamme uskoa. Timo
Eve Forsman	Keskiviikko 12. Lokakuu 2011 20:43:25 Tämä projekti pukkasi esiin ihan tekemisen innosta. Ei voitu yhtään tietää, miten tämä otetaan vastaan, mutta uskottiin kyllä todellakin tähän. Timon kässäriä lueskellessa tuntui jo hyvältä, että tämä tarina oli tulossa. Kun saatiin näytelmäosuudet ja musiikki yhdistettyä harjoitusten aikana, usko vahvistui entisestään. Ensi-iltana oli hyvä ja varma fiilis. Esitykset olivat erilaisia ja yhtä sun toista sattui, mutta kaiken kaikkiaan ne menivät hyvin. Joka kerta pistettiin peliin kaikki mitä rahkeista irtosi. Tekniikka -äänet, valot ja videot - pelasivat hyvin, joista kiitos Halosen Mikolle, Tiitolan Jukalle, Niinimäen Mikalle ja Kivojan Markolle. Timo ja Jaana ovat kokeneita konkareita teatterin näyttämöllä. Minä Tiinan roolissa ja Jukka Peten roolissa debytoitiin näyttelijöinä. En nyt ihan teatterikouluun ole hakemassa, mutta hieno kokemus sekin oli. Timo jaksoi kärsivällisesti yrittää kaivaa meistä esiin oikeita tunnetiloja ja meillä Jaanan kanssa natsasi hyvin yhteen. Bändiä - Japa, Make, Jukka, Miska, Arto - ei voi muuta kuin kiittää siitä otteesta, jolla joka tyyppi oli mukana. En tiedä mitä olisi tullut, jos ei olisi ollut näin mahtava porukka tätä tekemässä. Ja minäkin uskon onnellisiin loppuihin. Näillä ajatuksilla Eve.

Tekijä

Viesti

Etunimi Sukunimi

Maanantai 10. Lokakuu 2011 19:38:57

Nuo efb:n biisithän vain jalostuvat ajan kuluessa, ja kuunteleminen oli nautittavaa (kaverini, joka ei tunne efb:tä ja sen tuotantoa, ei kuitenkaan päässyt sisään biiseihin, ja antoi arvosanaksi vain hyvän). Tuo tarina, joka rakentui biiseistä (? ymmärsinkö) oli uskottavaa elämää, ja tuli ymmärrettävästi esitetyksi. Unessa esiintyvä mies oli mielestäni jopa loistava tarinan kerronnan oivallus käsikirjoittajalta. Noiden miessuhteiden aluissa olisi voinut ehkä viivähdellä, niin olisi voinut ankkuroitua vieläkin selvemmin elettyyn elämään, ja siitä seuraavia vaiheita olisi odottanut jännityksellä. Nyt tuota "odotusta" en ehtinyt kokea (mitenkähän tässä käy?), kun jo seuraukset näyttämöllä näkyivät, ja niistä totesin, että näin kävi. Samoin "selviytyminen" oli lyhyt, se ei silti haitannut, mutta tuo "uuteen tulevaisuuteen uskominen" oli jotenkin pliisua, enpä osaa analysoida miksi (liian monta onnellista loppua tässä elämässä erilaisissa esityksissä kokeneena, ehkä?).

Mutta... tää kysymys kuuluisi ekaksi... mitä te tekijät ajattelette nyt? Kiinnostaa kovasti.

Etunimi Sukunimi

Keskiviikko 12. Lokakuu 2011 18:53:29

Musiikkihan oli suuri innoittaja tarinaan ja sen runko rakentui pitkälti biisien tunnelmien mukaan. Itse tarina oli kuitenkin elävästä elämästä. Pienestä tavallisesta ihmisestä, jonka elämän polku ei ollut kultalehvillä koristeltu. Ihmisestä, joka rakensi oman elämänsä muiden ihmisten varaan. Ei heidän tarinansa saa useinkaan mitään vastakaikua.

Mutta onneksi meitä oli porukka, joka uskoi tähän juttuun. Saimme tehdä omanäköisemme kunnianosoituksen elämän tölvimälle suomalaiselle naiselle. Loppu toivottavasti on joskus elävässä elämässä myös yhtä valoisa kuin tässä. Siihen me ainakin haluamme uskoa.

Timo

Eve Forsman

Keskiviikko 12. Lokakuu 2011 20:43:25

Tämä projekti pukkasi esiin ihan tekemisen innosta. Ei voitu yhtään tietää, miten tämä otetaan vastaan, mutta uskottiin kyllä todellakin tähän. Timon kässäriä lueskellessa tuntui jo hyvältä, että tämä tarina oli tulossa. Kun saatiin näytelmäosuudet ja musiikki yhdistettyä harjoitusten aikana, usko vahvistui entisestään. Ensi-iltana oli hyvä ja varma fiilis. Esitykset olivat erilaisia ja yhtä sun toista sattui, mutta kaiken kaikkiaan ne menivät hyvin. Joka kerta pistettiin peliin kaikki mitä rahkeista irtosi. Tekniikka -äänet, valot ja videot - pelasivat hyvin, joista kiitos Halosen Mikolle, Tiitolan Jukalle, Niinimäen Mikalle ja Kivojan Markolle.

Timo ja Jaana ovat kokeneita konkareita teatterin näyttämöllä. Minä Tiinan roolissa ja Jukka Peten roolissa debytoitiin näyttelijöinä. En nyt ihan teatterikouluun ole hakemassa, mutta hieno kokemus sekin oli. Timo jaksoi kärsivällisesti yrittää kaivaa meistä esiin oikeita tunnetiloja ja meillä Jaanan kanssa natsasi hyvin yhteen. Bändiä - Japa, Make, Jukka, Miska, Arto - ei voi muuta kuin kiittää siitä otteesta, jolla joka tyyppi oli mukana. En tiedä mitä olisi tullut, jos ei olisi ollut näin mahtava porukka tätä tekemässä. Ja minäkin uskon onnellisiin loppuihin. Näillä ajatuksilla Eve.

Keskustelufoorumit

Olipa hieno, mitä tekijät ajattelevat esityksen jälkeen?